Matti Uitto ei välitä, vaikka käsivarret peittyvät vähitellen sorvista lentäviin lastuihin. Matilla on työn alla mäntyinen lautanen, josta muokkaantuu sorvauksen, hiomisen ja lakkauksen jälkeen kellotaulu.
Pihtiputaan työkeskuksen uusin tuoteidea on valmistaa tervalepästä, männystä ja muusta ylijäämäpuusta seinäkelloja.
— Idea syntyi sorvariltamme Matti Uitolta. Matti sorvaili lautasia ja porukalla pähkäiltiin, että tilataanpa niihin kellotaulut ja viisarit ja katsotaan mitä tulee, työkeskuksen ohjaaja Karri Paananen kertoo.
Kaikki kellotaulut eivät ole lautasmalleja. Matti Uitto näyttää kelloa, jonka taustapuu on sahattu Pihtiputaan kunnan rajojen muotoon ja koristeltu kunnan vaakunalla.
Matti Uitto on ollut toista vuotta työllistettynä ohjaajan apulaisena työkeskuksessa. Matti pystyy sorvaamaan lautaset, kuokan varret ja tarvittaessa vaikka keinutuolin kaplakset.
Metsätiellä jo yksitoista vuotta
Nykyisiin tiloihin Metsätien varteen työkeskus siirtyi tammikuussa 1999. Pihtiputaan työkeskus pääsi valtionavun piiriin viimeisten työkeskusten joukossa.
Toimintaa rahoittaa kunta. Kuntatalouden tiukkeneminen näkyy myös työkeskuksessa. Hankinnoissa pyritään säästämään ja tuloja koetetaan lisätä.
Jos pelkästään viivan alle jäävää rahamäärää katsoo, työkeskus ei lihota kunnan kassaa. Tulostavoitteet ovatkin toisaalla.
— Tulos kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työkeskustoiminnassa tehdään pitkällä aikavälillä. Säästöjä syntyy, kun pystymme pitämään asiakkaat motivoimalla ja työtoiminnalla hyväkuntoisina ja heidän mielialansa sellaisena, etteivät he tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja niin paljon kuin muuten ehkä tarvitsisivat. Siinä me tehdään kunnalle tili, Karri Paananen sanoo.
31.03.2010 : Heikki Jämsén |
Kaikki kellotauluja ei tehdä sorvilla. Matti Uitto näyttää, miten Pihtiputaan kuntarajat sopivat kellon taustaksi.
|
