21.07.2010
EU:n tuhlarivaltiot kalliita veronmaksajille

Kesäkuun viimeisenä päivänä ennen kesälomille lähtöä eduskunta hyväksyi euroalueiden takausjärjestelyn, jonka mukaan euromaat sitoutuvat takaamaan lainoja talousvaikeuksista kärsiville talous- ja rahaliiton maille.
Koko paketin koko on 750 miljardia euroa, josta Suomen valtion takaukset voivat olla lähes 8 miljardia. Ehkä Suomen eduskunta joutui pakon edessä tekemään päätöksen, koska EU:ssa apupaketti oli käytännössä lyöty jo lukkoon. Kummallista tuo EU:n päätöksenteko.
Apupaketista oltiin yksimielisiä, mutta huonoa taloutta hoitavien maiden panemisesta kuriin ei oltu edes valmiita keskustelemaan kaikilta osin.
Helsingin Sanomien artikkelissa 1.7. todettiin, että Britanniaa hiertää kansallisen budjetin arviointi EU-tasolla ja Saksa on vaatinut muutoksia perussopimuksiin, mitä muut vastustavat. Lisäksi mielestäni talouden tervehdyttämisen aikataulusta pitäisi sopia apupaketin päätöksenteon yhteydessä.
En lähde kritisoimaan eduskunnan päätöstä, mutta mietin kuitenkin, onko asiaa pohdittu riittävästi ennen päätöksentekoa. Mikäli joku maa omapäisesti huonon taloudenpidon takia menee nurin, pitääkö siitä rangaista syytöntä suomalaista veronmaksajaa?
Esimerkiksi Kreikan talouskriisin taustalla oli vuosia jatkunut taloustilastojen vääristely, eikä kukaan tiedä, minkälaiset ongelmat piileskelevät Portugalin ja Espanjan talousahdingoissa.
Mielestäni ensiksi pitäisi tehdä päätökset sanktiosta huonosti taloudestaan huolehtiville jäsenmaille ja vasta sitten ryhdyttäisiin tukemaan talousahdingossa olevaa maata apupaketilla.
Osa EU-maista hoitaa talouttaan tietoisesti yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden vastaisesti, kuten taloutta koskevia tilastotietoja vääristelemällä, peittelemällä ja sormien läpi katsomalla.
Suomessa taloudenhoito on demokraattista, läpinäkyvää ja rehellistä. Suomalainen rehellinen työntekijäkö joutuu toisten huvittelun maksumieheksi?
Lisäksi voidaan hyvällä syyllä kysyä, saammeko apupakettina lainaamiamme rahoja koskaan takaisin, jotka itse asiassa olemme itsekin joutuneet lainaamaan ja maksamme niistä korkoa.

Shaukat Anjam, rehtori, Pihtipudas